Nyt se sitten alkoi: kevät ja rapa-aika. Tästä päivästä alkaen vähintään seuraavat kolme viikkoa pestään koiran tassut ja maha joka lenkin jälkeen. Eli käytännössä noin neljä kertaa päivässä. Meillä se tarkoittaa sitä, että ulkoilun jälkeen Martta nostetaan seisomaan vessan lavuaariin, jossa jalat ja maha huuhdellaan käsisuihkulla. Sen jälkeen koira nostetaan lattialla olevan pyyhkeen päälle ja kellautetaan selälleen. Siinä sitten kuivataan ensin tassut ja sitten maha. Maha kuivataan rauhallisilla ja hierovilla liikkeillä, ja siitäkös Martta nauttii. Urvottaa silmät kiinni ja öhisee onnellisena. Nykyisin Martta jopa "vaatii", että mahaa kuivataan pitkään. Vaikka lopetan kuivaamisen, niin koira vaan jatkaa makaamista ja odottaa, että kuivaaminen jatkuu. Niinpä jatkan mahan kuivaamista, vaikka joka karva onkin jo rutikuiva. Tästä on tullut meille hauska kuivaamisrituaali, mikä ei ehkä tule jatkossa olemaan kovin hauskaa, kun tätä kuivaamista tehdään monta kertaa päivässä. Tassujen pesun ja kuivaamisen jälkeen Martta saa tietysti namun. Ja sitä namun antamista ei pysty unohtamaan, sillä häntäkärpänen kulkee perässä ja muistuttaa.
Nämä rapa-ajat ei sitten ole millään muotoa mäyriäisen mieleen. Voinkin olla varma, että meidän ulkoilut tulevat vähenemään ja/tai lyhenemään hetkellisesti. Kun on rapaista ja vettä sataa, niin ei ole mitenkään mielekästä kulkea vastahakoisen mäyriäisen kanssa, jota joutuu vetämään perässään. Mieluummin luovutan suosiolla ja tehdään vain pakolliset lenkit. Maastonakki on visusti sitä mieltä, että on suorastaan eläinrääkkäystä pakottaa koira kulkemaan kurassa ja märässä. Paitsi tietysti, jos kyseessä olisi orava- tai jänisjahti, niin kelihän ei haittaisi yhtään.
Mutta kyllä nämä ilmat kohta muuttuu ja päästään taas ulkoilemaan kunnolla. Ja kun huhtikuulla harrastetaan agilityn lisäksi myös tokoa, niin koira saa niistä tarpeeksi aktivointia. Tänään harjoiteltiin toko-kurssin kotiläksyjä: maahanmenoa ja merkkiä. Ensin sain kyllä tehdä töitä, että koira muisti mitä tehdään käskyllä "sivu". Näki vain namut minun kädessä ja oli sitä mieltä, että "sivu" tarkoittaa istumista minun edessä poikittain. Mutta kun tuon käskyn olin sen mieliin taas muistuttanut, niin sen jälkeen kotiläksyt onnistuivat hieman paremmin. Maahanmeno onnistuu täällä kotona sisätiloissa yhdellä käskyllä ilman kumartumista ja käsimerkkejä. Voin jättää koiran maahan ja mennä toiseen huoneeseen, ja koira pysyy makuullaan. Pelkäänpä, että ei tule onnistumaan toko-kurssilla. Nyt olisi käyttöä sille t-paidalle, jossa on teksti "Kyllä tämä kotona onnistui!" Maahanmenon lisäksi harjoiteltiin merkkiä. Laitoin pakastusrasian ja sanoin "merkki", niin koira ryntää rasian luo sellaisella vauhdilla, että rasia sinkoutuu parin metrin päähän. Arvelin, että se ei varmaan ole tarkoitus. Niinpä laitoin namuja rasian taakse, että koira pysähtyy merkin luokse. Sen jälkeen pystyin lähettämään koiran merkille vaikka toisesta huoneesta. Yritetään nyt harjoitella näitä kotitehtäviä vaikka toisenkin kerran tässä viikon aikana. Todennäköisesti sitten edellisenä iltana epätoivon vimmalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti