Kun kaikki on niin uutta ja ihmeellistä

Keskikesän virstanpylväs ohitettu, vaikka tuntuu, ettei kesä ole vielä alkanutkaan. Ainakaan ilmojen puolesta. Heinäkuussa alkavaa lomaa odotellessa on käyty töissä ja odoteltu lämpimiä kesäkelejä. Onneksi juhannuksena oli pari lämmintä päivää ja kesä alkoi tuntua todelliselta. En tiedä onko viileät ja sateiset kelit syynä vai oma laiskuus, mutta alkoi tuntua, että pennun kanssa ei ole muuta tehty kuin hölmötetty kotona. Marttakin on vetänyt lonkkaa sm-kisojen jälkeen. Lenkkeilyt lähimetsässä aamuin ja illoin on ollut ainoa aktiviteetti koirien kanssa. Tai Martan kanssa. Silke on päässyt mukaan silloin tällöin.

Mutta heti kun aurinko alkoi lämmittämään, niin aloin itsekin aktivoitua. Nyt viikon aikana pentua on alettu kuljettelemaan eri paikoissa. Ensinnäkin pentu on nyt saanut kulkea autossa eri paikkoihin. Viikon päästä matkataan Agirotuun Nastolaan, joten olisihan se hyvä, että pentu olisi autokyytiin tottunut ennen sitä. 

Juhannuksen aikaan tehtiin ensin muutaman kilometrin mittainen autoilu järven rantaan. Martta kävi innolla uimassa käsipohjaa, mutta pentu ei veteen asti uskaltautunut. Se tyytyi kaivamaan rantahiekkaa ja etsimään jotakin syötäväksi kelpaavaa (ja tuolle pennulle kelpaa kaikki). Sitten pidennettiin autoiluja ja käytiin kesämökillä ja hevostallilla. Vaan eipä ole ongelmaa pennun automatkailussa, ainakaan tällaisilla pikkumatkoilla. Pentu on joka paikassa kuin kotonaan. Kaikki ihmiset ovat ihania ja maailma on ihana ja ihmeellinen.

Pentua on opetettu myös polkupyörämatkustukseen. Kotipihassa sille on pyöränkori tehty tutuksi ja viime viikolla uskaltauduin ensimmäiselle pyöräajelulle. Siinä se pyöränkorissa lötköttää rennosti. Ainoastaan kovat liikenteen äänet, kuten moottoripyörät ja linja-autot, jännittää, mutta jo toisella pyörälenkillä alkoi tottua niihinkin.

Hevostallilla oli pennun mielestä erityisen jännittävää. Paljon mielenkiintoisia hajuja ja paljon hevosen kakkaa. "Nam" , sanoi pentu. Tallilla nähtiin ponien lisäksi lehmiä.

Yhtenä iltana käytiin tutustumassa lapsiin. Kummityttö oli mukana pienellä iltakävelyllä.

Silke suhtautuu kaikkiin ja kaikkeen ihanan avoimen iloisesti. Häntä heiluu ja kieli lipoo jatkuvasti. Ainoa asia mitä Silke pelkää on kovaääniset härvelit, kuten imuri, ruohonleikkuri ja moottoripyörät. Täytyy varmaan alkaa imuroida useammin, niin pikku tyyppi tottuu.

Auringosta pentu tykkää ihan niin kuin Marttakin. Lämpimät päivät ollaan oltukin aamusta iltaan ulkona ja Silke tottui nopeasti myös nukkumaan ulkona. Parina päivänä se on jopa itse mennyt ulos aurinkoon nukkumaan, vaikka me kaikki muut oltaisiin sisällä.