Emme pidä pakkasesta

Onni on omistaa koira, joka ei viihdy kylmässä. Pakkaskelillä saan hyvällä omalla tunnolla olla sisätiloissa ja nauttia takkatulen lämmöstä Martan kanssa. Kun pakkanen kiristyy lähemmäksi kahtakymmentä astetta, Martan mielestä on eläinrääkkäystä raahata koiraa ulkoilmaan. Tänään yritin tehdä pienen iltalenkin Martan kanssa, pelkästään korttelin ympäri, kun pakkasta on -23 astetta. Päästiin noin 150 metriä, kun koira alkoi huutaa ja ulista, eikä suostunut kävelemään ollenkaan. Ei auttanut, vaikka nostin pikkukoiran syliin, vaan huuto ja uikutus jatkui. Yritin lämmittää tassuja kädellä, mutta ei auttanut mikään. Yritin vielä, että jospa nyt ihan äkkiä pissit lirautat, niin päästään lähtemään kotiin. Juostiinkin pieni pätkä, mutta mikään ei auttanut. Huuto loppui, kun käännyttiin takaisin kotiin. Ja kiireesti makoilemaan takkatulen ääreen. Aah. Loppuillan ajan minua mulkoiltiin hyvin syyttävän näköisenä. Mietin, että mitenhän huomenaamulla, kun pakkasta on kuitenkin luvattu lähemmäs 30 astetta..