12.4.2013

Nyt se leikkii luolakoiraa

Lenkkireitin varteen oli ilmestynyt pienen kaupunkilaismäyriäisen toiveuni, kun siltatyömaan kohdalla oli tehty maansiirtotöitä. Hillitön kasa maata, joka on isoina tiiviinä laattoina ja muodostaa kasasta kuin raunion. Voi sitä Puttiksen onnea, kun pääsi tonkimaan. Vaikka kasa on iso, niin enimmäkseen se on vain multaa. Onkalot, mitä kasassa on, ovat niin pieniä, että mäyriäinen voi turvallisesti leikkiä luolakoiraa. Olisiko siellä ollut myyrän hajuja, sillä välillä suuri saalistaja intoutui kaivamaan valtavalla kiihkolla. Pitäisköhän se oikeasti viedä keinoluolille oikeaa kettua ihmettelemään?








 
 
Puolen tunnin tonkimisen jälkeen ei Puttiksessa näy väsymisen merkkejä, mutta nenästä ja parrasta huomaa, että on tehty jotakin muuta kuin vaan maattu sohvan nurkassa.

5 kommenttia:

Arttu kirjoitti...

Hauskoja nämä mäyräkoirien lenkkitouhuilut, kiitos kuvaelämyksestä :)

Jaana kirjoitti...

Kuvista välittyy, miten tohkeissaan Martta on.

Hanni kirjoitti...

Ihana luolakoira! :) Hei jos oikeesti kiinnostais mennä luolille, niin minusta ja Amaliasta sais varmastikin seuraa! :) Kun itekseen ei vaan saa aikaseks..

Kati kirjoitti...

Kyllä tosiaan kiinnostaisi kokeilla luolatouhua. Milloin lähdetään? :)

Hanni kirjoitti...

Minä kyselen kaverilta yhteystiedot, missä kerran käytiin kokeilemassa. Ei täälläpäin varmaan muitakaan paikkoja ole.. Niin sumplitaan reenit! :)