Kesäloma puolessa välissä. Agirotu oli meidän ainoa kesälomamatka, sillä pennun takia ei muita kesälomalomasuunnitelmia tälle kesälle tehty. Pääasiassa ollaan elelty ihan tässä kotosalla, kun ilmat eivät ole suosineet edes kesämökkeilyä. Kesäloma on siis ollut pelkkää köllöttelyä ja pientä puuhailua. Pihahommissa on apulaisia riittänyt. Etenkin kompostin kääntäminen on ollut mieluista puuhaa. Martta jaksaisi kaivaa vaikka koko päivän. Silke häärää siellä mukana, mutta sen pitkäjänteisyys ei ainakaan vielä riitä yhden kuopan koko päivän kaivuuseen.
"Mistäs sitten kaivettais?"
Pihalla myös lötkötellään auringonpaisteessa. Molemmat otukset viihtyvät auringossa. Missä vaan on lämpöä niin sieltä löytyy mäykkysetkin.
Kaksi laiskaa auringossa.
Pelkästään kotipihassa ei pennun kanssa kuitenkaan olla viihdytty, vaan maailmaa ollaan avarrettu monella tavalla. Kesäloman alkuun saapui sopivasti meidän uusi kulkupeli: pyörän peräkärri. Polkupyörällä kulkeminen on aina ollut minun mieleen, mutta kahden mäyriäisen kuljettamiseen ei korisysteemit riitä, vaan peräkärri on ehdoton. Molemmat otukset oivalsivat peräkärrimatkustamisen ensimmäisellä ajelulla, ja sen jälkeen harva se ilta ollaan jonkinlaista ajelua tehty. Aluksi pieniä parin kilometrin etappeja, mutta nyt on lenkkejä venytetty noin 15 kilometrin ajeluihin. Meillä peräkärrin ideana on ajella jonnekin kauemmaksi uusiin lenkkimaastoihin. Siksi koiratkin ymmärsivät heti, että pyöräkyyti tarkoittaa jotakin mukavaa, eli mukavaan paikkaan pääsyä. Lähimetsä alkaa nopeasti kyllästyttämään ja talvella sitä saadaan kulkea aivan kyllästymiseen asti. Kärrin kanssa kuljetaan joenrantaan, järvenrantaan tai metsälenkeille. Ja onhan se ekologistakin, kun jokaiseen siirtymiseen ei tarvitse autoa.
Ikkunat joka suuntaan ja maisemat vaihtuu. Mikäs sen mukavampaa!
Eli ohjelmassa on ollut erilaisia metsälenkkejä, joilla koirat ovat saaneet kulkea vapaasti. Eteneminen on tapahtunut pennun vauhtia, joten kovinkaan nopeatempoisia meidän lenkit eivät ole olleet. Välillä pentua on kannettukin, ettei matkanteko käy liian raskaaksi.
Pitkospuilla oli pennun hankala käsittää, missä takajalat kulkee. Meinasi käpälät luiskahtaa lautojen väliin.
Vaikka ilmat eivät helteiset ole olleetkaan, niin aina kun ollaan rannassa, ihan missä vaan rannassa, niin Martan pitää päästä uimaan. Siksipä tähän on laitettava pari Martan uintikuvaa. Pentuhan ei tassujaan juuri kastele. Sitä ei kiinnosta ollenkaan Martan uimiset. Suhtautuu kerrassaan välinpitämättömästi Martan kahlailuista, sillä Marttahan ui käsipohjaa.
Norppa rantavedessä.
Tallilla ollaan käyty muutaman kerran ja Silkestä on kuoriutumassa loistava tallikoira. Kohti tulevat hevoset pelottaa, mutta kentällä voi molemmat koirat olla irti, vaikka ponilla laukataan ympärillä. Molemmat koirat tonkivat omiaan tai makoilevat kentän hiekalla. Silke tosin keskittyy hevosenkakan etsintään, sillä se maistuu pikku tyypille erityisen hyvin. Tuolle pikku tyypille maistuu kyllä kaikki muukin meidän mielestä kyseenalainen asia. Metsästä se löytää jatkuvasti jotakin herkullista, enkä aina edes ennätä huomata mitä sen kurkusta meni alas. Ainakin oksennukset, kakat, nenäliinat ja kalanraadot se on todennut erityisen herkullisiksi.
Pönötystä ponin kanssa.
"Joo, juoskoon tuo hupsu otus täällä ympäriinsä, ei kiinnosta. Minua kiinnostaa vaan nää herkkupalat täällä pitkin kenttää."
Yhtenä päivänä Martta löysi lähimetsästä kuolleen oravan. Siis se todella oli kuollut ennen meidän tuloa paikalla, emmekä ole syyllisiä oravan kuolemaan (tällä kertaa). Silke oli hyvin kiinnostunut kuolleesta kurresta, mutta mitä Martta päätti tehdä löydölleen? Kumpikaan ei tarttunut oravaan hampailla, vaan sitä kyllä nuuhkittiin kiinnostuneena, kunnes Martta päätti haudata sen.
Muutaman kerran ollaan Silken kanssa käyty hallilla katsomassa, kun "isot" koirat tekee agilityä. Siellä leikitätään aivan erityisellä lelulla, jolla ei leikitä muualla. Pentua ei pelota eikä jännitä, vaikka hallissa on haukkuvia koiria tai äreä Martta, jonka mielestä halli ei ole mikään leikkipaikka.
Pennulle on aloitettu naksun opettelua. Ja sen myötä muutama hassu temppukin on opittu sivutuotteena:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti