Käytin Martan eläinlääkärissä puntarissa. Samassa puntarissa se punnittiin kolme vuotta sitten, kun steriloitiin. Silloin, alle kaksi vuotiaana Martan paino oli 8,1 kg. Tänään painoa oli 9,4 kg. Aivan suoraan painoja ei voi verrata, sillä onhan koiralla nykyisin lihakset aivan eri luokkaa kuin kolme vuotta sitten. Eläinlääkärissä oltiin sitä mieltä, että Martta ei suinkaan ole lihava. Kyljissä ei ole rasvaa ja lantio erottuu hyvin, mutta vähän siitä voisi painoa ottaa alemmaksi. Arvio oli, että 500-900 g voisi olla järkevä painonpudotus.
Tältä se nyt näyttää. Ehkäpä tässä kuvassa näyttää hoikemmalta kuin luonnossa. Mutta minun mielestä tuo mahalinja roikkuu enemmän kuin aikaisemmin.
Tähän asti Martta on ollut lähes vapaalla ruualla. Kuivamuonaa (Royal Caninin mäyräkoiraruokaa + mini lightia) on ollut saatavilla vapaasti ja kerran päivässä on nenän eteen tarjoiltu puuro. Nyt on sitten ruokaa vähennetty ja liikuntaa lisätty. Annan Martalle kuivamuonaa aamulla vajaan desin, joka häviää mäyriäisen mahaan heti aamulenkin jälkeen. Sitten puuroa iltapäivällä, kun tulen töistä tai myöhemmin lenkin jälkeen.
Tietysti pitää huomioida, että treenatessa se saa namuja ja usein iltaisin jotakin pureskeltavaa.
Vuoden alusta Martta on saanut Nutrolin Sportti -öljyä ja nyt viikon ajan glukosamiinia. Vaihdan kuivamuonan vähäksi aikaa Royal Caninin laihdutusruokaan, kunhan sitä tulee eläinlääkäriin. Se ruoka on vähäkalorista, mutta ei hävitä koiran lihaksia. Palataan mäyräkoiraruokaan, kunhan paino on saatu sopivalle tasolle. Miltä kuulostaa?
Entäs kunnonkohotus sitten? Kolme viikkoa sitten, kun pakkaset hellittivät, aloitimme pitkät lenkit. Normaalisti meidän iltalenkit ovat 1-1,5 tuntia, mutta nyt teemme kolme kertaa viikossa 1,5-2 tunnin lenkit, jotka ovat 6-10 kilometriä. Martta kuitenkin kulkee suurimman osan lenkeistä vapaana, joten sille tulee liikuntaa aika mukavasti. Nämä pari viikkoa ovat olleet parasta jäällä liikkumisen aikaa. Jäällä on vain vähän lunta, joten siellä pystyy suht' hyvin kävelemään. Kun jäälle menee illalla kuuden jälkeen, siellä ei ole muita hiihtäjiä eikä oikeastaan muitakaan kulkijoita. Pääasiassa jäälenkit ollaan tehty Martan kanssa kahdestaan, mutta välillä meidän mukana on ollut Maria, Beijo ja Diva tai Mari, Pyry ja Ainu. Yhtenä iltana minulla ja Marialla oli sukset mukana. Välillä hiihdettiin jäälatua pitkin ja välillä umpihankea. On todella vapauttava tunne, kun koirat saavat juosta vapaana, eikä tarvitse koko ajan olla varuillaan vastaantulijoista. Toivotaan, että pystytään tekemään jääretkiä vielä muutama viikko.
Tässä meidän pitkät lenkit kolmelta viikolta. Välipäivinä olemme tehneet hiukan rennommat noin tunnin mittaiset lenkit.
2.2. 9,5 km 2,5 h sisälsi jäällä ja metsässä kahlaamista
3.2. 5,5 km reilu tunti metsässä kahlaten
6.2. 8,5 km 2 h metsälenkki
9.2. 10 km 2 h joenrantaa pitkin jäälle kahlaamaan ja metsän kautta pois
11.2. 12 km 2,5 h sisälsi jäällä kahlaamista ja kaupunkikävelyä
13.2. 5 km 1 h joenrantaa pitkin
15.2. 6 km 1,5 h jäällä kahlaamista
20.2. 7,5 km 1 h jäällä hiihtäen
21.2. 4 km 1 h jäällä kahlaamista
Jäällä juokseminen väsyttää ihan mahdottomasti. Eipä tarvitse enää mitään iltaohjelmaa Kääppäselle keksiä, kun se on laukannut reilun tunnin ajan mahaan asti ulottuvassa hangessa.
Tänään oli pitkästä aikaa rauhallinen viikonlopun päivä. Niinpä vihdoin sain aikaiseksi trimmata Martan tassut. Tassut alkoivat olla niin turat, että etenkin suojalumi tarttui karvoihin helposti. Martta on todella tarkka tassuistaan. Kovin kummoista lumipaakkua ei tarvitse anturoitten välissä olla, kun jo loppuu eteneminen siihen paikkaan. Mutta nyt on tassut niin sileät, että kyllä kelpaa hangessa kahlata.
Mikä tassu ei kuulu joukkoon?
Nypin myös häntäkarvoja, kun häntäkin näytti jotenkin turaiselta. Nyppimisen jälkeen häntä näytti tältä:
Ennen nyppimistä se oli aivan tasavärinen, mutta nyt se on puolesta välistä alkaen täysin musta. Outoa, ei se ennen ole tuollainen ollut. Oikeastaan en sitä edes huomannut nyppiessä, vaan vasta iltalenkillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti