28.3.2016

Tämän viikon tuplasankari

Martta, minun Mökö, Kääppä, Puttis ja Kääpätti Pättinen, täytti maanantaina 7 vuotta. Selkäleikkauksesta on kulunut vajaa viisi kuukautta, mutta Martta mennä porskuttaa entiseen malliin. Onhan se vuoden aikana harmaantunut, mutta kaikin puolin hyvässä kunnossa. Onneksi mäyräkoirat ovat pitkäikäisiä, joten seitsemän vuoden ikä ei vielä ole vanha. Toivotaan monia monia vuosia  terveitä vuosia tuolle minun super-mäykylle. 

Pakkohan tähän on vielä se pakollinen synttäripönötys laittaa:




Keskiviikkona oli Pohjois-Karjalan Seurakoirien vuosikokous. Olin jo aiemmin saanut viestin, että tervetuloa kokoukseen vastaanottamaan koiran palkinto. Arvelin, että kenties Martta on sijoittunut seuramestaripisteissä kolmanneksi. Yllätys olikin melkoinen, kun kuulin, että Martta oli minien seuramestari ykkönen. Olisiko Martan agilityura enää parempaa loppuhuipennusta voinut saada! Kyllä siinä tippa tuli linssiin, kun kävin kiertopalkintopystin hakemassa. 

Ja pitihän Martasta ja pystistä ottaa pönötyskuva:





Miten huikea harrastuskoira tuo pieni mäykkynen onkaan ollut! Monenlaista ollaan yhdessä koettu ja toivottavasti tullaan vielä kokemaan. Nyt leikkauksen jälkeen Marttaa on pidetty pumpulissa, mutta alkaa olla selvää, että pikkukoira kaipaa jo tekemistä. Uskoisin, että tokoilu alkaa nostaa päätään, kunhan lumet sulaa ja ulkokentät kuivuu. 






2 kommenttia:

Roni ja Demo kirjoitti...

Onnea palkinnosta! Ja hienosta 7-vuotiaasta mäyräkoirasta myös. :)
Ilmeisesti mäyräkoirankin kanssa voi menestyksekkäästi harrastaa! Me ollaan aloiteltu rally-toko-harrastusta ja välillä meinaa epäusko tulla, että voiko mäyräkoiran saada tottelemaan...

Kati kirjoitti...

Voi toki voi mäyräkoiran kanssa harrastaa ja varsin oiva harrastuskaveri se onkin! Minusta mäyräkoiran itsepäisyys ja vaikea koulutettavuus on aivan huuhaata. Minulla molemmat ovat innokkaita tekemään ja oppimaan. Mutta palkka pitää olla oikea. Pitää muistaa, että koira määrittää palkan arvon, ei ohjaaja. Ei meidän mäykyt tee temppuja jollain kuivilla koiranruokanappuloilla, vaan kunkon herkut pitää olla. Ja erilaisiin oppimisiin superherkut. Vaikeissa ja erityistä motivaatiota tarvittavissa kpulutussessioissa käytän kanafilettä tai kissan märkäruokaa. Normitempuissa sitten normiherkkuja :)

Nyt kun Martta on jäänyt agilitystä eläkkeelle, niin toko nousee meidän ykköslajiksi. Rally-toko sopisi mäykyille aivan mielettömän hyvin ja olen sitä jonkin verran treenannutkin, mutta jostakin syystä minä en saa itseäni siihen motivoitua. Koirat siitä kyllä tykkää. Mutta suosittelen ehdottomasti harrastamista mäyräkoiran kanssa, oli laji mikä hyvänsä! Ja hitsi että nämä ovat oppivaisia ja viisaita :)