8.3.2014

Aika hyviä aksailuita



Ensimmäistä kertaa on tänä talvena ollut jotakin suunnitelmallisuutta treenien suhteen sekä suunnitelmaa kisakaudelle. Talvi hinkattiin kontakteja ja nyt ollaan siirretty kontaktit radalle ja ryhdytty tekemään ratatreeniä. Huhtikuussa kisataan kontaktin harjoittelu -kisat ja toukokuussa haetaan kisarutiinit, kun kisataan useammat kisat kuukauden aikana. Ja jos kaikki suunnitelmat toetutuvat, niin mahdollisesti saadaan PoKsista agilityn sm-kisoihin minijoukkue kasaan. Sitä kohti mennään. Se tulee olemaan minun ja Martan uran huipennus.

Katsoin Kennelliiton tilastoista, että Martta olisi ollut kaikista mäyräkoirista (kaikki koko- ja karvamuunnokset mukaan lukien) ainoa, joka on kisannut agilityn kolmosluokassa viime vuonna. Voikohan tuo pitää paikkaansa? Ja viimeisen neljän vuoden aikana kolmosissa kisaavia mäyräkoiria on ollut yhteensä viisi. Voiko tosiaan olla noin vähän?

Meidän omat viikkotreenit on menneet mukavasti. Martta tekee normitreeneissä hyvät kontaktit, joten nyt pitäisi päästä tekemään rataa myös muissa ympäristöissä kuin tutussa hallissa. Tänään osallistuttiin Sari Vähäniityn koulutukseen, joka pidettiin "omalla" hallilla. Rata oli tosi kiva. Paljon takaakiertoja, joissa Martta kuumuu, kun ei pääse juoksemaan. Eli tiesin jo etukäteen, että hillitöntä räksytystä oli luvassa. Kontakteista radalla oli vain A-este, mikä oli hyvä juttu. Jännitin hiukan, että kuinka Martta kontaktit suorittaa, mutta pelko oli turha. Upeat kontaktit tuo pieni Kääppä teki. Ainoana miinuksena se, että lähti   muutaman kerran liikkeelle ennen vapautuskäskyä. Lopuksi otettiinkin pelkkää A:ta, että saatiin pysähtymisen kestoa varmemmaksi. Ei tarvinnut kuin yksi varastaminen, niin sen jälkeen pysyi hyvin.

Tässä videopätkä meidän tämän päivän radasta:



Muutama viikko sitten aloitettu kuntokuuri tuottaa selvästi tulosta. Ollaan lisätty lenkkejä tai etenkin lenkkien kestoa. Jäälenkit ovat olleet todella ihania. Martta tykkää juosta jäällä ja minä tykkään jäällä hiihtämisestä. Niinpä ollaan suunnattu iltalenkille rantaan suksien kanssa. Kun jäälle menee illalla kuuden jälkeen, voi olla melko varma, että muita kulkijoita siellä ei ole. Maria, Beijo ja Diva ovat olleet pari kertaa meidän mukana. Jos säät vaan sallii, niin jäälenkit jatkuu. Mutta mikäli vettä sataa samaan malliin kuin tänään, niin lumet ja jäät sulavat nopeasti. Nämä vesikelit ovat Martan mielestä ällöä.  kun asfaltit on sulana ja asfaltin päällä kunnon kerros hiekoitussoraa, niin Martta selvästi aristelee kävelemistä. Martta on herkkätassuinen, joten sora ei muutenkaan ole sille mieluisa alusta tassujen alle.

Eilen se kaivoi lumen alta päästäisen. Ainahan se lenkeillä lumikinoksissa kaivaa, mutta ei se ennen ole sieltä mitään löytänyt. Eilen ihmettelin, että mitä se oikein heittelee, kunnes tajusin sen olevan päästäinen. Henki lähti nopeasti tuolta hiirulaiselta, mutta Martta ei olisi millään halunnut siitä luopua. Ei sillä ollut aikomustakaan sitä syödä, mutta nenällä sitä piti tökkiä, peitellä välillä lumen alle ja kaivaa se taas uudelleen esiin. Ja pitihän sitä vähän imeskelläkin.

Paljon iloa (Martalle) ja paljon ällötystä (minulle) yhdestä päästäisestä:

Oho, mistä se tämmöinen tähän putkahti?


Piilotetaan se.


Ja pakko sitä oli sitten imeskellä.








1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Hahaha! Hauska Martta! Hieno rata. :)

-Maria