Treeniä ja ulkoilua

Eilen lauantaina oli taas agilitytreenit. Aamulla mittari näytti pakkasta 12 astetta, ja se tuntui ulkona yhtä pahalta kuin arvelinkin. Niin myös Martasta. Aamulenkki eli lihasten lämmittelylenkki klo 7 ei mennyt ihan nappiin, kun Martta oli sitä mieltä, että kun kakat on punnerrettu, niin sitten voidaan kääntyä takaisin kotiin sisälle lämpimään. Jouduin vetämään koiraa hihnassa perässäni menomatkan, mutta kotiin päin mennessä pystyin jo laskemaan koiruuden irti ja kulki reippaasti. Tehtiin kuitenkin tavallista lyhyempi lenkki, kun en halunnut rueta tappelemaan heti aamusta. Vaan eipä hingunnut jäniksen ja oravien jäljille, kun oli niin kiire kotiin.

Onneksi ilma lämpeni nopeasti, kun aurinko nousi. Maneesilla ei ollut enää niin kylmä, mutta pidin koiran koko ajan liikkeessä, että pysyi lihakset lämpimänä. Meillä oli mukava rata, jossa oli pari tiukkaa käännöstä sekä ensimmäistä kertaa kepit mukana radalla. Vielä pari kuukautta sitten ajattelin, että keinu on Martalle se vaikein, mutta yllätys yllätys, kepit onkin osoittautuneet haasteellisiksi. Niihin Martta kyllästyy kaikkein nopeiten, joten niitä ei voida treenata montaa kertaa kerrallaan. Yleensä kepit onnistuu yhden kerran, sen jälkeen koira alkaa käydä ylikierroksilla ja rupeaa oikomaan. Ja minä hätiköin ohjauksessa ja homma menee sähläämiseksi. Parilla viime kerralla Martta on alkanut äristä samalla kun pujottelee. Hassun näköistä ja kuulloista se touhu. Radan suorittamisesta saatiin palautteeksi se, että Martta on liikaa minussa kiinni, katsoo koko ajan minua ja joudun sen saattamaan joka esteelle, kun ei etene itsenäisesti. Ja minä onnistun sähläämään ohjauksessa: unohdan antaa koiralle käskyt ajoissa, sotkeudun suunnissa ja pyörin kuin häkkärä. Johan siinä koirakin menee ihan sekaisin. Uskon, että kun saan enemmän rutiinia, niin saan ohjaamisen selkeämmäksi. Ensi kerralla on varmaan syytä harjoitella irtoamista ja keppejä.

Keinusta on tullut yksi Martan lempiesteistä. Eilen meillä oli keinu yksittäisenä esteenä itsenäistä harjoittelua varten. Martta meni niin innolla keinulle, että en ennättänyt edes käskyä antaa, kun maastonakki oli täyttä höyryä keinun valloituksessa. Johtunee siitä, että on saanut niin ylenpalttisesti namuja keinun suorituksesta, joten motivaatio on kohdallaan. Täytyy varmaan lisätä palkkausta kepeillä, laittaa extraherkut kehiin. Samoin renkaalle. Edellisellä kerralla mokoma luikahti aina renkaan alitse. Vasta kun tajusin antaa käskyn "rengas" kuin kirosanan kolmella r:llä ("RRRRengas"), niin johan hyppäsi.

Parin viikon päästä meillä on jatkoryhmien omat möllikisat. Mitähän siitäkin tulee. Minä sählään kahta kauheammin ja koira intoutuu siitä sitäkin enemmän ja vauhtia riittää. No, hauskaa meillä varmasti on.

Treenien jälkeen Martta nukkui koko päivän. Päivä oli aurinkoinen ja lämmin, joten iltapäivällä lähdettiin tekemään pitkä kävelylenkki. Käveltiin rauhallisesti auringosta nauttien. Käytiin rannassakin katsomassa, olisiko jäällä kävely ollut mahdollista, mutta sen verran tuntui tuuli puhaltavan aukealla, niin tultiin joen rantaa pitkin kotiin. Kaksi tuntia meillä meni lenkkiin, ja sen jälkeen Martta taas nukkui koko loppuillan. Ja väsymystä riitti seuraavallekin päivälle. Tänään on tehty vain pari pientä korttelinympärikävelyä, mutta eipä ole innokkuutta pitempään lenkkiin vielä näkynyt. Katsotaan, jaksaako Martta kohta lähteä iltalenkille.