11.5.2011

Kujakepit, osa 1: Kyllä me nämä vielä opitaan!

Tänään meillä oli varsinaisesti kujakeppien ensimmäinen harjoituspäivä. Aluksi kepit oli melko leveällä ja harjoiteltiin eri kulmista ja matkojen päästä sisääntuloa kepeille. Kylläpä Martta osasi jo hienosti hakea kepeille, vaikka pari kertaa otin pienoisen riskin ja laitoin sen melko vinosti tulemaan kepeille. Huomasin kyllä, että minun omalla sijainnilla oli merkitystä. Tai sitten se oli jokin asento tai muu ruumiinkieli, joka pari kertaa opasti Marttaa oikaisemaan suoraan minun luokse. Vain pari kertaa tällainen oikaisu kuitenkin tapahtui. Pääasiassa Martta teki kepit oikein.

Sitten kavensin keppejä keskeltä. Ei mitään ongelmaa. Sisääntulon pidin koko ajan leveänä, mutta muuten kaventelin keppejä eri kohdista. Jouduin kaventamaan lisää muutamaan otteeseen, kun Martta onnistui joka kerta niin hienosti. Ja mikä into me molemmat löydettiin keppiharjoitteluun! Martta tekee keppejä kerta toisensa jälkeen hirmuisen innokkaasti, kun aikaisemmin voitiin harjoitella keppejä vain muutaman kerran, kun se ei maastonakin mielestä ollut ollenkaan niin kivaa. Tai sitten minä osaan motivoida Marttaa paremmin kujakepeille. Ihan sama mikä on syy, mutta pääasia, että opitaan kepit ja meillä on kivaa.

Galleriaan on nyt lisätty kolme lyhyen lyhyttä videopätkää meidän kujakeppiharjoittelusta ensimmäisenä päivänä. Ajattelin, että on hauska seurata, miten kehitys tapahtuu.

Ei kommentteja: